Musasukkia

 Musikaaliset ystäväni
toivoivat musaa myös sukkiinsa.
Johan toki sävelet voivat soida sukissakin.

Näihin sukkiin tuli
pikkuusen pohojalaasuuttaki musan mukahan.

Koirasukat

Ystävälläni on ihana portugalin podengo Manu.

Silmukoita jäljentämällä kirjailin Manun
ilahduttamaan ystävääni myös villasukissaan.

Klipsuttelua

Nyt hullaannuin klipsutteluun!

Kuusi vuotta meni klipsujen keräilyyn
ennen kuin sain aikaiseksi kokeilla hommaa.
Jäin heti koukkuun!

Tämä ostoskassi on ensimmäinen kokeilu.
Onnistui hyvin ja siitä innostuneena tein
Miilalle pienen kassin ja Metelle penaalin.

Seuraavaksi tein itsellenikin vetoketjulla suljettavan kassin.
Hieman isomman kuin pikku-Miilalle.

Ohjeita klipsujen yhdistämiseen etsin netistä.
Niitä löytyy useampia, mutta itse päädyin
Hannamaista-blogin ohjeeseen.
Mielestäni sillä tuli tasaisen kaunista pintaa
minusta on kiva, että virkkausta jää näkyviin
mahdollisimman vähän.

         Kiva, että klipsuja on vuosien varrella kertynyt niin paljon,
että voin jo aloittaa seuraavan pussukan virkkauksen.

Enduro-sukat

Prätkäjätkä Terolle

kudoin syntymäpäivälahjaksi

nämä villasukat.

Onnea!

Salmiakkia, salmiakkia enemmän salmiakkia

Voisiko salmiakkia olla koskaan liikaa?

Tämän herkkupläjäyksen salmiakkifanille
leipoi isänpäiväksi
Sanna.

Vanhat pitsilakanat

Löysin appiukon kaapin kätköistä aarteita:

24 vanhaa pitsilakanaa ja 48 tyynynpäällistä

sekä ison kasan aluslakanoita kirjoittuine monogrammeineen.

Lakanoissa on valtavan upeat käsinvirkatut pitsit

ja aivan uskomattoman taidokkaat monogrammit ja kirjonnat,

jotka ISOn isoäiti on aikoinaan virkannut ja kirjonut.

Isoäidin työkalutkin löytyivät: Bruno Alexander Nylundin 

1920-luvulla suunnittelema hopeinen ompelusetti.

Aarre sekin isoäidin monogrammeineen.

Pakkohan nämä upeat lakanat oli saada kaapin kätköistä esille ja käyttöön.

Lakanoista olen nyt ommellut pussilakanoita yhdistämällä pitsilakanan ja aluslakanan.

Nämä 2 lakanaa saa syntymäpäivälahjaksi Ida.

Ja tässä settiin kuuluvat tyynynpäälliset.

Osa lakanoista oli hyvinkin kellastuneita, mutta yön yli

kloorivedessä liottuaan niistä tuli hohtavan valkoisia.

  

Alkuperäiset tyynynpäälliset ovat vähän pieniä nykyisiin tyynyihin,

joten niistä ajattelin ommella kaitaliinoja.

Palataan kunhan liinat valmistuvat.

Riemu

Auringonpaiste innosti

tarttumaan kirkkaan värisiin lankakeriin.

Iloisen värisistä keristä

syntyi riemu-sukat.

Yleensä tykkään maanläheisistä, luonnollisista sävyistä,

mutta...

... nämä kun vetää jalkaansa, niin kyllä hymyilyttää...

...ja mieli piristyy.