perjantai 30. tammikuuta 2015

Vanhat sininet nojatuolit

Nämä nykyisin siniset nojatuolit maman vanhemmat ostivat 1950-luvulla kihlajaislahjakseen.

Kalusto on silloin vielä Vaasassakin toimineen huonekalutehdas Kaluste Kutvosen mallistoa
samoin kuin piparkakku-sohvapöytäkin.

Alunperin tuolit oli verhoiltu harmaalla kankaalla ja verhoilija-enoni ompeli niihin vielä suojaksi irrotettavat, kukalliset päälliset. Enoni perusti verhoomoyrityksensä 70-luvulla ja yritys toimii edelleen nimellä Kukila Oy. Tosin päätoimialana on nykyisin näyttelymattojen maahantuonti ja asennus.

Alkuperäisistä tuoleista on olemassa vain mustavalkoisia valokuvia ja itse en muista tuoleja vielä niiltä ajoilta.
Kuvassa olen isoäitini sylissä.

  
Valitettavasti en muista myöskään nojatuolien mallinumeroa. Se löytyy kuitenkin toisen tuolin  meriheinien sekaan piilotettuna samoin kuin yllä oleva kuva alkuperäisistä tuoleistakin.
Jussi-enoni kuvat sinne kätki kalusteita viimeksi verhoillessaan. Ei sitten tarvitse jälkipolvien väitellä, oliko tuolien selkänojissa alunperin nauhat vai napit!
Mehän Jussin kanssa asiasta väittelimme, kunnes löytyi vanha valokuva, joka kertoi totuuden.


Jussi epäili myös valitsemaani sinistä kangasta ja yrittipä kääntääkin päätäni valitsemaan klassisemman kuosin. Mutta kun tuolit olivat valmiit, hänkin myönsi, että ne ovat oikein somat ja sopivat hyvin Isolaan.

Enoni myös lupasi, että verhoilu kestää ainakin seuraavat 30 vuotta.
Aikaa on nyt kulunut 18 vuotta ja verhoilu on vielä ihan uuden veroinen.

Pöytä sitä vastoin kaipaa kevyen hionnan ja lakkauksen.
Ehkä ensi kesänä.


Olen jo pienestä pitäen tykännyt vanhoista tavaroista, joihin liittyy elämää ja tarinoita.
Siksi oli ihanaa, että saimme nojatuolit ja pöydän vuonna 1979, kun muutimme ISOn kanssa
Pohjanmaalta pieneen opiskelija-asuntoomme Korson Kulomäkeen.
 

Vanhempani olivat jo luopuneet kalusteista 1960-luvulla, mutta ne olivat onneksi vielä säilössä isovanhemmillani. Jussi-enoni verhoili kaluston myös silloin, kun se siirtyi vanhemmiltani isovanhemmilleni. Kankaaksi valikoitui joku jäännöspala, joka sattui olemaan sininen.
Siitä saakka on tuntunut siltä, että näiden tuolien kuuluu olla siniset - ihan niinkuin muistan niiden lapsuudessanikin olleen.

maanantai 26. tammikuuta 2015

"Antiikkipeili"

Yksi Tauno-papan taidonnäytteistä Isolassa on tämä upea peili,
joka prameudessaan poikkeaa täysin Isolan muusta sisustuksesta. 
Mutta ehkäpä peili - täydellisessä vastakohtaisuudessaan - onkin juuri se jokin, 
joka tuo sisustukseen särmää ja tekee olohuoneemme tunnelmasta kiinnostavamman.

Peilistä heijastuu sininen sohva, joka sekin on käsityötä.
Siitä lisää hetken kuluttua.

Pelle on Tapani Kiipan akvarelli, joka hankittiin taannoiselta Naantalin reissulta
sen kunniaksi, että nuoruudessa otettu, ikuiselta tuntunut asuntolaina oli vihdoin saatu maksettua.


 Taustalla näkyy hallin kautta eteistä.


 Niin uskomattoman taitavaa käsityötä!
Tauno-pappa teki eläessään näitä peilejä ainakin meille 
molemmille tyttärilleen sekä myös omaan kotiinsa.


Peilin alla on puolipyöreä pikkuinen laatikolla varustettu peilipöytä.
Tapettia on maistellut Idan kani vuosia sitten, mutta eipä nyt noin pienen vaurion takia koko olohuonetta kannata tapetoida. Tapettikin on NIIN vanhaa, ettei kaupoista löydy enää paikkavärkkiäkään.

Niin sydäntä lämmittävä rakkauden osoitus hiljaiselta isältä.

lauantai 24. tammikuuta 2015

Karvainen vauva yökyläilee

Tänä viikonloppuna Isolassa on yökylässä karvainen vauva Tahvo.
Tahvo on kohta 3-vuotias sileäkarvainen griffon
hienommin Petit Brabancon.
Tahvo odottelee ISOn työhuoneen sohvalla, että mama saisi tylsät tietokonehommansa valmiiksi
ja lähtisi mieluummin kaveriksi lenkille.




torstai 22. tammikuuta 2015

Enkelikierros Isolassa jatkuu

Nämä ihanat Willow Tree -enkelit on saatu tuliaisina ja lahjoina.


Vanerienkelit liihottelivat Isolan ikkunalle vuosia sitten joulumyyjäisistä Vaasasta. 
Niitä on kaikkiaan neljä kappaletta, jokaisella tyttärellä omansa. 
Kuvan enkelit näyttävät olevan Idan ja Emmin.


Tämä enkelikaksikko puhuttelee erityisesti kauniilla kasvoillaan. 
Ihastuin valkopukuiseen enkeliin paikallisen sisustusliikkeen ikkunassa monta vuotta sitten. 
Tummapukuinen enkeli pyysi kyytiä Isolaan kirpputorilta.



Ihanat herkän levolliset kasvot.


Tukholmasta matkasi Isolaan tämä muhkea matami, joka sädehtii hyväntuulisuutta ja elämäniloa.


Kekseliästä ja hauskaa kierrätystä.

Herkän kauniit lasienkelit matkasivat Isolaan moottoripyöräreissulta Fiskarsista.
Helmihelmainen on lahja Idalta.

Kierrätystä ovat myös nämä vanhan ladon laudoista tehdyt enkelit, jotka nököttävät vanhoista ikkunanpokista tehtyjen peilien päällä.
Pyysin Tauno-papalta tällaista peiliä parikymmentä vuotta sitten ja hän kun ryhtyi toimeen niin sain ikkunanpokapeilejä kaikkiaan kuusi.


 'Peili-ikkunoissa' riippuu myös pikkuruisia lasienkeleitä sekö ystäväni Leilan virkkaama suloinen pitsienkeli.

Niin kauniit pahvienkelit saavat olla paikoillaan aikaisesta syksystä myöhäiseen kevääseen.

Isolan toisen enkelikierroksen päättää tämä servettirengas-enkeli, joka tällä kertaa
somistaa kynttelikköä.


tiistai 20. tammikuuta 2015

Vauvanpeitto pitsineliöistä

Sanna on virkannut Novitan 7 veljestä -langasta suloisen pehmoisen vauvanpeiton.
Pitsineliöiden ohje on julkaistu  Melody Griffithsin kirjassa 201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin. 
Peiton taustana on pehmoinen fleece.

Peitto pääsee käyttöön tänään, kun toinen rakas lapsenlapsemme syntyi:
tytöntyllerö 3846 g suloisuutta ja 52 cm ihanuutta.


Peiton fleece näyttää tässä kuvan valaistuksessa keltaiselta, vaikka onkin luonnossa valkoinen.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Virkattu matto

Mikä olisikaan suloisempi matto pienen tytöntyllerön huoneeseen kuin rosa pitsimatto.
Sanna on virkannut maton puuvillatrikoisesta matonkuteesta.
Ohje on julkaistu Kotivinkin 101 ideaa -lehdessä jo vuonna 2011.





lauantai 17. tammikuuta 2015

Nappikauppaa ja muita kakkuja

Napit kiinnostivat kovasti 1-vuotiasta pikkuista Miilaa, joten niitähän piti tietysti ensimmäisessä ikiomassa syntymäpäiväkakussa olla.
Mainittakoon että Päivänsankari ei itse vielä syönyt moisia makeita herkkuja, joten äitinsä uskalsi käyttää koristuksena sokerimassasta askartelemiaan nappeja ilman että lapsukaiselle syntyisi ihan väärä kuvitelma, että nappeja voisi aikuisten oikeesti syödä.

Kakussa on pohjana tumma suklaakakku ja täytteenä sekä vanilja-päärynä- että suklaamoussea.

Keijuprinsessa Illusian  nimiäiskakkua sulostuttaa Sannan sokerimassasta muotoilema somaakin somempi keijuvauva. Myös kukat on tehty sokerimassasta.
Kakku on perus prinsessakakku marsipaanikuorrutteineen.


Juhlan kuin juhlan kruunaa herkullinen lakkakinuskikakku "Mailiksen Lappikakku", jonka ohje löytyy 
Koko Suomi leipoo -ohjelman verkkosivuilta.
Lakat tähän kakkuun Sanna pyöritteli sokerimassasta.



torstai 15. tammikuuta 2015

Enkelten lumoa Isolassa

Enkelit liihottelevat mielellään Isolaan ja joka vuosi niitä on yhä enemmän. 
Uusin on Sannan enkelipajassa askartelema hempeän kaunis, herkkä silkkienkeli posliisine hipiöineen.

Liikuttavin on tämä Emmin ihan pikkutyttönä askartelema, vähän vinossa seisova savienkeli. 
Tästä taidot ovat kehittyneet upeisiin Manta- kissa- ja hevospatsaisiin. Niistä myöhemmin lisää.

Isolaan tulijoita tervehtii ensimmäisenä tämä pitseissä viihtyvä vanerinen enkeli.

Toki enkeleitä löytyy kylpyhuoneestakin - rasioissa ja saippuoissa.

Vaatimattomin enkeli lienee tämä pikkuruinen enkeli
risuista tehdyssä kehyksessään.
Vanhin Isolan enkeleistä on tämä maman lapsuuden aikainen, etummaisena istuva,
kauniskasvoinen, käsinmaalattu enkeli.
Mekossa ja siivissä on jo ajan patinaa.

Lopuksi kaikkein rakkaimmat ja tärkeimmät omat kaunokaiset enkelit, jotka ovat tässä
maman muutama vuosi sitten joululahjaksi saamassa enkelitaulussa pörhöisine höyhensiipineen.
Pakettia avatessa pöllähti ilmoille ihanasti vielä pilvi valkoisia höyheniä.

Ensimmäinen enkelikierros Isolassa päättyy tähän. Jatkoa seuraa toisella kertaa.

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Emmin korvakoruja Cernit-massasta

Tässäpä vähän lisää näitä Emmin Cernit-massasta askartelemia supersuloisia koruja.
Korvakorut ovat siitäkin ihania, että ne ovat suurempinakin erittäin kevyitä.
Korvalehdet eivät veny, vaikka haluaisi käyttää näyttäviäkin korvakoruja.

Lilojen ja turkoosien korvakorujen ison pyörylän halkaisija on 15 mm,
samoin sinisten ja sinivihreitten nappikorvisten.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Tennarisukat Sannalle

Sannan toivomat tennarisukat valmistuivat. Näitä on tulossa lisääkin eri värisinä 7-veljestä langasta.
Ohje on alunperin jostain vuosien takaisesta Kotivinkki-lehdestä ja ohje löytyy myös Novitan sukkalehdestä.


maanantai 12. tammikuuta 2015

Arabiaa vanhassa hyllykössä

Arabian Fenno-kahvikuppeja ja lautasia saimme anopilta muuttaessamme ISOn kanssa aikanaan Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle opiskelemaan. Silloin en vielä osannut arvostaa 'vanhoja ja käytettyjä kupposia', mutta nyt ne ovat aarteitani.



Nykyisin Fenno-astiat asustavat muiden Arabia-aarteiden kanssa keittiössä Tauno-papan opiskelijakämppäämme nikkaroimassa maustehyllykössä, joka on vuosien kuluessa muuttunut lautashyllyköksi ja saanut valkoisen värin pintaansa.Alun perin hyllykkö oli männynvärinen.
Hyllykön ylimmällä hyllyllä vasemmalla on myös kaksi mummin luota talteen otettua esinettä.
Niistä lisää myöhemmin.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Rakkahat Jussit

Miesten Jussi-sukat valmistuivat - sekä punaiset että mustat.



Varastossa oli jo valmiina naisten Jusseja.

Ja pitäähän pohojalaasella olla aina muitakin Jussi-tuotteita varastossa, notta on mistä ottaa, jos joku tarvittoo. Jussit ovat oivia lahjoja pohojalaasten lisäksi myös kaikille Duudson- ja Lauri Tähkä -faneille.